044 558 0000
info@jhhc.fi
”…Karjan liha on modernisti vähärasvainen, ja oleva rasva limittäytyy lihan sekaan, varmistaen lihan mureuden, mehukkuuden sekä selvästi erottuvan maun.”
– Alkuperäinen Skotlannin highlander-karjaseura
Tuotantoeläinten hyvinvointi on nykyisin yhä useammalle kuluttajalle tärkeä asia. Ylämaankarja saa kasvaa luonnollisissa oloissa – laiduntaa vapaana ympäri vuoden, lajinomaisesti käyttäytyen. Vasikat varttuvat emojensa hoivissa ja käyttävät kasvuunsa emon maidon aina 7-9 kuukauden vieroitusikään saakka. Karjan käsittelyssä ja hoidossa otetaan aina huomioon lajinomainen käyttäytyminen. Jokaisen eläimen elämässä ollaan mukana monesti heti syntymästä lähtien, sen luonne ja tavat opitaan tuntemaan. Jokainen haikku on meille yksilö, oma persoonansa. Meille on tärkeää myös se, että saamme itse toimittaa eläimet teurastamolle. Näin eläimen lopputaival on mahdollisimman stressitön kun oma väki on matkalla mukana.
Lajinomainen ja luonnollinen elämä sekä ruokinta tukevat eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Emolehmät ovat pitkäikäisiä ja voivat poikia jopa 15 kertaa, yhden vasikan vuosittain. Ylämaankarjan sonni taas kasvaa ja elää noin 2-3 kertaa pidempään kuin muut vastaavat rodut, ennen kuin se saavuttaa tavoitepainonsa noin 2,5 – 3,5 vuoden iässä.
Ympäristön näkökulmasta ylämaankarjan lihan ekologisuutta puoltaa se, että pohjoisessa ilmastossamme kasvukausi on lyhyt ja monivuotisia nurmia hyödynnetään ylämaankarjan rehuna. Ihmisten ravinnoksi kelpaavaa viljaa syötetään vain vieroitusikäisille vasikoille. Nurmirehu on myös märehtijöille lajinomaista, luonnollista ravintoa.
Ylämaankarjan liha on erinomaista pihvilihaa. Luonnollisesta, lajinomaisesta ravinnosta johtuen liha on väriltään tummanpunaista, erityisen maukasta, lyhytsyistä ja vähärasvaista. Lihassa on oma makunsa, ns. riistan maku, joka syntyy pitkästä kasvatusajasta sekä laiduntamisesta ja korsirehun käytöstä ruokinnassa.
Tehotuotannon sijaan ylämaankarjan kasvatuksessa tavoitteena on parhaan mahdollisen laadun ja maun aikaansaaminen. Vapaa liikkuminen ja luontainen aktiivisuus koko elämän ajan aina teuraskypsyyteen asti muokkaa eläimen rasvakudosta pehmeäksi – lihan maku ja mureus paranevat.
Ravintoarvoiltaan ylämaankarjan liha poikkeaa muiden nautojen lihasta. Siinä on mm. vähemmän kolesterolia mutta enemmän rautaa ja proteiineja kuin vastaavassa keskivertaisessa pihvilihassa.